Matkat, Suomi

Pariisin Ville, Jokikatu 43, Porvoo

Kevyt kesäsade ropisee Hotelli Pariisin Villen viinibaarin terassin markiisia vasten. Kaiuttimista kantautuu vaimea jazz ja Porvoon kirkonkellojen kumina kantautuu parin korttelin takaa. Aamupäivä on jo pitkällä, läheiset putiikit ovat avanneet ovensa ja Porvoo on asettunut arkitorstain rutiineihin.

Mutta minä pidän vielä hetken arkea loitolla ja nautin Pariisin Villen porvarillisen hedonistisesta ilmapiiristä.

Porvoon kuuluisin näkymä? Päivällä punaisia taloja vastapäisellä penkereellä keikisteli kameroille rivi aasialaismatkaajia, illalla yksinäinen kalastaja sai nykiä siimojaan rauhassa.

Porvoon kuuluisin näkymä? Päivällä punaisia taloja vastapäisellä penkereellä keikisteli kameroille rivi aasialaismatkaajia, illalla yksinäinen kalastaja sai nykiä siimojaan rauhassa.

Ensimmäinen, liian pitkään tuonnemmaksi lykätty, reissuni Porvooseen on ollut suurenmoinen yllätys: vanha kaupunki oli suurempi kuin kuvittelin, sen mäkiset mukulakivikadut kauniimmat kuin olin osannut odottaa, kahviloita oli ollut niin paljon, että lyhyellä reissulla en edes ehtinyt kaikkiin. Onneksi olin valinnut osuvan tukikohdan kyläilylleni, sillä Pariisin Ville tarjoaa sekä loistavan sijainnin että tunnelman: jokainen matkalainen tietää varmasti tuon tunteen, kun uusi kaupunki on lumonnut tyystin tunnelmallaan, joka sitten romuttuu illalla, persoonattoman rakennuksen persoonattomaan hotellihuoneeseen palatessa.

Pariisin Ville sijaitsee lähellä vanhaa kaupunkia rajaavaa jokea, vaaleansinisessä puurakennuksessa: jo ulkoapäin hotelli on kuin unelma. Samalla kadulla sijaitsee antiikkikauppoja ja design-putiikkeja sekä ravintoloita ja kahviloita: kaikki viehättävissä, erivärisissä puu- ja kivirakennuksissa. Ravintoloiden terassit ovat lounasaikaan täydet, turistiryhmät pysähtelevät napsimaan valokuvia. Helle hyväilee vanhan kaupungin mukulakivikatuja, enkä voi olla ennen hotellille suuntaamista poikkeamatta Café Postresiin paikanpäällä valmistetulle gelatolle.

Gelato oli kuvausvaiheeseen päästyäni jo vatsassani. Kupissa brasilialaista Jaguara-kahvia. Tästä kahvilataivaasta, Café Postresista, kirjoitan myöhemmin lisää!

Gelato oli kuvausvaiheeseen päästyäni jo vatsassani. Kupissa brasilialaista Jaguara-kahvia. Tästä kahvilaherkuttelijan taivaasta, Café Postresista, kirjoitan myöhemmin lisää!

Jokikatu, Pariisin Ville kuvan oikeassa laidassa.

Jokikatu, Pariisin Ville kuvan oikeassa laidassa.

Kahvin virkistämänä ja jäätelön vilvoittamana astelen kulman taa, missä korkealla pääni yläpuolella roikkuva Pariisin Villen kyltti ilmoittaa vanhanajan tyyliin hotellin sijainnista. Vastaanottotila on pitkä ja kapea: keveän kirkas auringonvalo sekoittuu kaiuttimista virtaaviin ranskalaissävelmiin ja tekee tilasta aikakapsyylin vanhanajan glamourin tunnelmallisiin sfääreihin. Laura Ashleyn maalaisromantiikka huokuu vähäeleisen eleganttiin tyyliinsä sisustuselementeissä ja kukalliseen kesämekkoon sonnustautunut työntekijä ottaa minut hymyillen vastaan.

Ah, Pariisin Ville – olen löytänyt sielunveljen!

Respaan on luotu glamourin tuntua pienillä yksityiskohdilla, kuten pianoa muistuttavalla vastaanottotiskillä.

Respaan on luotu glamourin tuntua pienillä yksityiskohdilla, kuten pianoa muistuttavalla vastaanottotiskillä.

Pieni yksityiskohta Hotelli Villen aulasta: sulkakynä ja mustetta. Onneksi sinettivahavälineeni sattuivat maktaan mukaan.

Pieni yksityiskohta Hotelli Villen aulasta: sulkakynä ja mustetta. Onneksi sinettivahavälineeni sattuivat maktaan mukaan.

”Pariisin Ville” on nimittäin oikea hahmo Suomen kulttuurihistoriassa. Carl Wilhelm ”Ville” Vallgren syntyi vuonna 1855 Porvoossa ja kuoli vuonna 1940 Helsingissä. Tällä välin hän oli ehtinyt naimisiin kolmesti, ja viettää pitkän tovin Pariisissa ensin taideopiskelijana ja sitten arvostettuna taiteilijana: Suomessa hänet tunnetaan erityisesti Havis Amanda -veistoksestaan, Pariisissa hän niitti mainetta symbolistien riveissä. Ville Vallgren omisti elämänsä taiteen lisäksi hyvälle ruoalle ja juomalle: Vallgren kirjoittikin myös ruokakirjan ja oli ansioitunut viininvalmistaja. Hänet tunnettiin seuramiehenä, punaposkisena, hedonismiin taipuvaisena nautiskelijana:

“Hyvänmakoisella ja tervellisella ruualla ja juomalla tarkoitetaan sitä että osaamme yhdistellä ruuat joita syömme ja juomat joita juomme niin arvostelukykyisesti, että ne sopivat makuumme ja että tunnemme kaikkina elinpäivinämme olevamme terveitä ja onnellisia”. – Ville Vallgren

Ja tästä Ville Vallgrenin elämänasenteesta hotellin omistajapariskunta Stenrosit ovat ottaneet innoituksensa. Stenrosit ovatkin jonkinlaisia Porvoon ravintola- ja hotellialan bisnesmoguleita, sillä he omistavat Porvoossa paitsi Pariisin Villen myös ravintoloita ja kahvilan sekä toisenkin hotellin, kartanohotelli Onnin.

Huoneeni numero 3 antoi Jokikadulle: ikkunan alaosa on himmennetty niin, että ohikulkijat eivät pysty kurkkimaan sisään.

Huoneeni numero 3 antoi Jokikadulle: ikkunan alaosa on himmennetty niin, että ohikulkijat eivät pysty kurkkimaan sisään. Huoneet maksavat 135-290 euroa, aamiainen sisältyy hintaan.

Aurinkoisen makuuhuoneen sai pimeäksi pimennysverhoilla, kun taas "kirjoitussalonki" pysyi miellyttävän hämyisenä auringonpaisteesta huolimatta.

Aurinkoisen makuuhuoneen sai pimeäksi pimennysverhoilla, kun taas “kirjoitussalonki” pysyi miellyttävän hämyisenä auringonpaisteesta huolimatta. WC ja suihkutila sijaitsee makuuhuoneen ja eteistilan välissä.

Hotelli Onni on Stenrosien omistama, vuonna 1700-rakennetussa kartanossa sijaitseva hotelli. Hotellin yhteydessä toimiva ravintola Sicapelle, joka on nimetty Ville Vallgrenin suosikkiporsaan, Sikapellen mukaan. Sikapellellä oli surullinen loppu, sillä Akseli Gallen-Kallelan koirat söivät sen.

Hotelli Onni sijaitsee 1700-rakennetussa kartanossa. Hotellin ravintola Sicapelle on nimetty Ville Vallgrenin suosikkiporsaan, Sikapellen mukaan. Sikapellellä oli surullinen loppu, sillä Akseli Gallen-Kallelan koirat söivät sen.

Pariisin Villen kymmenen huonetta sijaitsevat kahdessa kerroksessa: alakerran huoneet reunustavat vastaanottoaluetta ja viinibaaria, yläkerran huoneet taas aamiaishuonetta. Vaaleansävyisin nojatuolein sisustettu viinibaari sulkeutuu jo kello kuudelta, joten uskon alakerran huoneiden olevan rauhallisia myös vilkkaina sesonkiaikoina. Jokaisessa huoneessa on pieni olohuone – tai ”kirjoitussalonki”, kuten itse nämä pienet tunnelmalliset sopukat mielessäni nimitin – makuuhuone ja kylpyhuone. Oman huoneeni etonilaiset raitatapetit sopivat itselleni ja aisaparilleni erinomaisesti, mutta tarjolla on esimerkiksi myös enemmän maalaisromantiikkaan kallellaan olevia, punaruusujen koristamia huoneita. Sain myös tietää, että koirakuvioin sisustetussa huoneessa voi yöpyä koirien kanssa – ehkä ensi kerralla lähden matkaan oman pienen herrasmiesmatkalaiseni, Ernesti-westien kanssa!

Aamiaishuone sijaitsee yläkerrassa: osa huoneista sijaitsee myös täällä.

Aamiaishuone sijaitsee yläkerrassa: osa huoneista sijaitsee myös täällä.

Ensimmäinen aamiaiskattauksemme sisälsi suosikkiani hitaasti haudutettua ohrapuuroa.

Ensimmäinen aamiaiskattauksemme sisälsi suosikkiani, hitaasti haudutettua ohrapuuroa.

Saavuimme aamiaiselle myöhään, mutta henkilökunta sai meidät vakuuttuneiksi siitä, ettei kiirettä ollut. Aamiaislista pursusi lähiruokaa aina ohrapuurosta kahviin, juustoihin ja lihapiirakkaan. Suosikkini oli hitaasti haudutettu ohrapuuro, jonka terveellisyyttä tasapainotti sopivasti mehevä suklaakakku.

Saavuimme aamiaiselle myöhään, mutta henkilökunta sai meidät vakuuttuneiksi siitä, ettei kiirettä ollut. Toinen kattaus sisälsikin sitten jo suklaakakkua Sicapellestä: aamiaislista pursusikin paikallisten yritysten antimia aina ohrapuurosta kahviin, juustoihin ja lihapiirakkaan.

Sivupöydältä tarjottava raparperimehu oli ihastuttavan raikasta sekä sielulle että ruumiille.

Sivupöydältä tarjottava raparperimehu oli ihastuttavan raikasta sekä sielulle että ruumiille.

Baarikaapin antimet seurasivat hotellin yleistä teemaa, eli ne olivat piirun verran tavallista paremmat, ja hiustenhoitotuotteetkin Cutrinin laatua: yö Pariisin Villessä tuntuikin ennemmin vierailulta hyvän maun omaavien tuttavien luo kuin hotelliyöltä. Ja nämä tuttavat ovat todella ajatelleet vieraansa viihtymistä pienintä yksityiskohtaa myöten. Kirjoittaessani hämyisessä ”kirjoitussalongissani” odotin vain hovimestarin koputusta ovelle, ilmoitusta isäntäparin saapumisesta automobiiliajelultaan ja kutsua illallista alustaville drinkeille salonkiin.

Pariisin Ville on kenties hieman epäsuomalaisittain jopa ylpeä nautinnollisuuden tavoittelustaan. Ja mitä pahaa on ripauksella yltäkylläistä eleganssia arjen keskelle? Mitä pahaa on levollisesti, hämyisessä ja ilmastoidussa huoneessa nukutuissa yöunissa? Mitä pahaa on siinä, että herätyskello ei herätä aamulla totuttuun aikaan?

Mitä pahaa on myöhäisen, verkkaisen aamiaisen nauttimisessa suklaakakkusten kera?

Mitä pahaa on arkiaamuista nauttimisesta ikuisen sunnuntain tapaan?

Pariisin Ville vastaa: ei niin mitään! Täällä matkalainen voi heittäytyä hotellieleganssin huomaan huoletta. Kiitos siis, Pariisin Ville, ripauksesta hienovaraista hedonismia arkirutiinien täyttämän matkalaisen ensivierailulla Porvooseen. Enemmästä en osannut edes unelmoida.

À bientôt, Ville de Paris!

Porvoo ja Pariisin Ville, pikaisiin jälleennäkemisiin!

Porvoo ja Pariisin Ville, pikaisiin jälleennäkemisiin!

P.S. Kiitän Hotelli Pariisin Villeä mahdollisuudesta inspiroivaan vierailuun yhdessä Porvoon historiallisimmista hotelleista. Hotelli Pariisin Ville onkin osa Sateenmurun historiallisten hotellien sarjaa. Yhteistyö ei vaikuta kirjoituksen sisältöön, sillä valitsen sarjaani vain kulttuurisesti tai historiallisesti merkittäviä kohteita, joiden uskon takaavan inspiroivia hetkiä paitsi omilla, toivoakseni myös lukijoideni matkoilla. Perinteikkäät hotellit ovat osa eurooppalaisen matkailun historiaa, ja tätä pernnettä toivon kirjoituksillani tukevan. Hyvää matkaa siis, Sateenmurun lukija, Porvooseen!

You Might Also Like

43 Comments

  • Reply Lotta | Watia.fi June 5, 2016 at 2:23 PM

    Porvoo on ihana. Kävin siellä ensimmäisen kerran aikalailla tasan vuosi sitten ja hämmästyin myös vanhan kaupungin suuruudesta ja siitä, että se tosiaan oli suloisempi, kuin olin osannut kuvitella. Tuolla kertaa kävin vain päiväretkellä, mutta yöpyminen ei olisi yhtään hullumpi idea. Kyllä vaikuttaa ihanalta ja ihanan hedonistiselta majoituspaikalta. Viihtyisin aivan varmasti.

    • Reply sateenmuru June 7, 2016 at 10:39 AM

      Aina kiva etenkin kotimaan matkailussa, kun uusi kohde yllättää positiivisesti! Haluaisin itsekin ehdottomasti päästä vielä uudestaan, ehkäpä useammaksikin yöksi. : )

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi June 5, 2016 at 4:08 PM

    Ensimmäinen kerta Porvoossa koskaan? No onneksi olkoon 🙂 Porvoo on aivan ihana kaupunki etenkin kesällä – ei siihen voi olla rakastumatta <3

    • Reply sateenmuru June 7, 2016 at 10:41 AM

      Kyllä, pitkään sitä lykkäsinkin! Ehdin tällä reissulla vasta ihastua, rakastuminen vaatisi pitkällisemmän syventymisen… ; )

  • Reply Maarit Johanna June 6, 2016 at 6:00 AM

    Ompa hauska, idyllinen ja erikoinen hotelli! <3 Mie en ole käynyt Porvoossa kuin yhden ainoan kerran ja silloinkin pääsin tutustumaan pikkukujiin vain yhden tunnin ja jäätelötötteröllisen verran. Tahtoo lisää! Ihan ihmeellistä lappilaisesta, että Suomestakin löytyy tällaisia kaupunkeja vielä. Ja tuollaisia yksilöllisiä hotelleja.

    • Reply sateenmuru June 7, 2016 at 10:43 AM

      Kiitos kommentista, Maarit Johanna! Hehe, hyvä sentään, että jäätelöä ehdit Porvoossa syödä. 🙂 Niinpä, vaikka kyllä kotiseudultani savosta jonkin verran näitä puutalokaupunginosia vielä onneksi löytyy, silti Porvoo pääsi yllättämään somuudellaan: en enää ihmettele, miksi kaupunki on niin suosittu matkakohde ulkomaalaisillekin. Ja tosiaan, onneksi näitä yksilöllisiä hotellejakin löytyy!

  • Reply Teija / Lähdetään taas June 6, 2016 at 11:26 AM

    Hih 🙂 Ihana Pariisin Ville. Enpä ole koskaan hänestä enkä tästä hotellista kuullutkaan. Ihanasti kirjoitettu, tosi tunnelmallinen postaus. Täytyy muistaa tänäkin kesänä käydä Porvoossa. Se kun on kai yksi niistä paikoista, jotka ovat ihan liian lähellä, jotta niiden olemassaolon muistaisi riittävän usein.

    • Reply sateenmuru June 7, 2016 at 10:44 AM

      Kiitos kommentista, Teija! Hotelli ja vierailu oli tunnelmallinen, kiva kuulla, että välittyi myös tekstiin. 🙂 Niinpä, lähellä sijaitsevia paikkoja on aina vaikea muistaa kaukokohteista haaveillessa!

  • Reply Martta / Martan Matkassa June 6, 2016 at 7:37 PM

    Porvoo <3 On se vaan niin kaunis! Ville Vallgren on tuttu nimi ja hauska idea että hänen kotinsa toimii hotellina 🙂

    • Reply sateenmuru June 7, 2016 at 10:46 AM

      Hyvä, että Suomen kulttuurihistoria ja Vallgren on hallussa! 🙂 En tiedä, onko tämä hotelli Vallgrenin kotina toiminut, vaikka herra Porvoosta onkin kotoisin. Täytyy ottaa selvää tästä asiasta tarkemmin! Runebergin kotimuseossa ehdin onneksi lyhyellä vierailullani käydä, sekin oli erittäin tunnelmallinen paikka.

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta June 7, 2016 at 9:54 AM

    Todella viehättävä paikka ja sopii Porvoon vanhan kaupungin tunnelmaan kuin nakutettu. Aikaimoiset huonehinnat, mutta kai tuonne maksavia turisteja sitten löytyy. Ja onhan tuo nyt eri tasoa kuin yöpyminen jossain ketjuhotellissa.

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:27 AM

      Kiitos kommentista, Meri! Kyllä, Pariisin Ville iski Porvoon tunnelmaan täydellisesti! Ja kyllä varmasti maksavia turisteja löytyy, Porvoo osoittautui yllättävän vilkkaaksi paikaksi jo toukokuussa, hyvä vaan Suomen matkailulle!

  • Reply Pirkko / Meriharakka June 7, 2016 at 11:55 AM

    Sattuipa hyvin, lauantaina olisi tarkoitus tehdä tämän kesän Porvoon retki. Tosin pienessä ryhmässä teemana Katuvalokuvaus, ihan opettajan kanssa 🙂 – joten voi olla, ettei hirveästi opettajan suunnitelman ulkopuolelta kaupunkia tällä kertaa ehditä katsomaan. Toisaalta menemme sinne kuitenkin omalla kyydillä, joten voisihan sitä ottaa hetken aikaa kurssipäivän päätteeksi.

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:28 AM

      Kiva kuulla, Pirkko! Katuvalokuvaus kiinnostaa itseänikin ja osallistuisin mielelläni jollekin kurssille – jään odottelemaan kuviasi, toivottavasti jaat myös vinkkejä teemaan blogissasi!

  • Reply Terhi / Muru Mou June 7, 2016 at 2:12 PM

    Aivan ihana hotelli! Tykkään! Kyllä tuolla kelpaisi pari yötä viettää pariskuntalomalla 🙂

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:29 AM

      Kyllä, olin itsekin Pariisin Villessä mieheni kanssa ja mukavaa oli! Haluaisin myös käydä ulkomailta saapuvien ystävien kanssa: täällä voisi jutustella pitkään kuulumisia aamiaispöydän äärellä suomalaisia herkkuja puputellen!

  • Reply Laura June 7, 2016 at 2:21 PM

    Tuttuja maisemia opiskeluvuosilta, mutta Pariisin Villeen en ole ennen päässyt kurkkaamaan, kiitos siis tästä! Näyttää viihtyisältä, itse valitsisin varmaan sellaisen ruusukuvioisen huoneen 🙂 Porvoon vanha kaunpunki se vaan jaksaa ihastuttaa, ajatella että se oli joskus osa koulumatkaani!

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:30 AM

      Ah, varmasti ihanat koulumatkamuistot Porvoosta! Itselle oli todella positiivinen yllätys koko kaupunki. Hehe, jos päästäisin sisäisen romantikkoni valloilleen, niin viihtyisin varmasti itsekin ruusukuvioiden keskellä: 🙂

  • Reply Miraorvokki/Pöndekengissä June 7, 2016 at 2:27 PM

    Olen pari kertaa yöpynyt Porvoossa. Pariisin Ville on ollut pitkään haavelistalla. Molemmilla kerroilla paikka oli jo täynnä. Tämä postaus vain vahvisti sitä että onhan tuolla pakko päästä käymään. 🙂 Ihanaa, niin ihanaa!

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:32 AM

      Kiva kuulla, että Pariisin Ville on suosittu ja täyteenbuukattu, ansaitsevat sen! Mutta harmi tietysti sinun kannaltasi, toivottavasti seuraavalla kerralla onnistut saamaan huoneen. 🙂

  • Reply Marjukka Katariina June 7, 2016 at 3:47 PM

    Kauniisti kirjoitettu postaus 🙂 Tässä on kiva tunnelma! Ja kuvat ovat upeita! Porvoo on kyllä aivan ykköskohde kesällä 🙂

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:33 AM

      Kiitos paljon kommentista Marjukka Katariina! Porvoo oli todella idyllisen oloinen paikka pikavierailullani, toivottavasti pääsen pian uudestaan!

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa June 7, 2016 at 4:22 PM

    Ihanan tunnelmallinen paikka. Tosin en kyllä koskaan raaskisi siellä yöpymisestä maksaa. Mutta ymmärrän kyllä kuvia katseltuani, miksi moni on niin valmis tekemään 🙂 Porvoossa en ole vielä päässyt käymään, tosin kavereiden kanssa ollaan puhuttu, että josko tänä kesänä yritettäisiin vaikka päiväreissulle. Toivottavasti toteutuu!

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:35 AM

      Kiitos kommentista, Noora! Niin, kyllä ihanasta tunnelmasta ja tyylikkyydestä voi aina välillä vähän enemmän maksaakin. : ) Minullakin siirtyi aina Porvoon reissu, mutta onneksi nyt tuli sopiva hetki – sekin tosin Helsingissä työmatkan puitteissa, mutta kuitenkin, ihana kaupunki!

  • Reply salaine June 7, 2016 at 5:39 PM

    Porvooseen olen ollut menossa jo pidemmän aikaa mutta aina on jotain. Hyvä pitää mielessä tuo majoitus, kun vihdoin sinne pääsen.

  • Reply Saana | Live now – dream later June 8, 2016 at 5:37 AM

    Loistavaa, taas yksi Porvoo-aiheinen kirjoitus lisää muistuttamaan mua siitä, että tänä kesänä on pakko päästä käymään Porvoossa. Se on omalla kotimaanmatkailun kohdelistallani ihan puhtaasti vanhankaupungin vuoksi, sillä olen jo pitkään halunnut päästä vertaamaan sitä meidän Vanhaan Raumaan. En vain ole vielä saanut aikaiseksi (tänä kesänä, varmasti)! Ilmeisesti Porvoon vanhakaupunki on hurjasti Vanhaa Raumaa pienempi, mutta mäkisempi.

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:37 AM

      Kiitos kommenteista, Salaine, Teea ja Saana! Niinpä, minullakin on Porvoon reissu siirtynyt kerta kerran jälkeen, onneksi nyt vihdoin pääsin! No, minun taas pitäisi käydä uudestaan Vanhassa Raumassa: kävin siellä kurjalla säällä virka-asioissa alkutalvesta, ja haluaisin mieluummin nähdä sen kenties näin kesäaikaan “parhaimmillaan”. En ehkä ehtinyt nähdä kaikkea Vanhasta Raumasta, sillä Porvoon vanha kaupunki vaikutti suuremmalta, ja tosiaan, se on mäkinen, mikä oli mukavaa! Pidän kaikista puutaloalueista. 🙂

  • Reply Teea | Curious Feet June 8, 2016 at 10:13 AM

    Voi apua, en ole vieläkään käynyt Porvoossa! Päiväreissu on pitkään ollut suunnitelmissa. Jos saisi auton alle, niin tulisi ehkä lähdettyäkin. Kauniin ja tunnelmallisen näköinen majapaikka.

  • Reply Hanneli / duunireissaaja June 8, 2016 at 6:07 PM

    Mä olen käynyt Porvoossa useamman kerran, mutten ole onnistunut tavoittamaan sitä tästäkin jutusta hyvin esiintulevaa tunnelmaa. Ainakin kerran pitää vielä yrittää, taidankin mennä sinne seuraavaksi ihan yksin!

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:41 AM

      Olin varmasti onnekas ensivierailullani Porvooseen, sillä en oikeastaan odottanut paljoa itse vanhalta kaupungilta ja toisaalta sää oli aivan mahtava ja kaikki tuntuivat vain nauttivan elostaan täysin siemauksin. Olin unelmoinut pitkään Café Postresista, joka jopa ylitti odotukseni, joten alkupläjäyksenä Porvoolle se viskasi minut jo hyviin sfääreihin. Minkä vuoksi Pariisin Ville sitten olikin se täydellisen tunnelmallinen loppusilaus! Onnea seuraavalle matkallesi Porvooseen, tein juuri pienen listan kaupungin suklaatarjonnasta tänne blogiin, jospa siitä olisi apua? 🙂

  • Reply Anna | Muuttolintu.com June 9, 2016 at 6:18 AM

    Ihanalta paikalta kuulostaa. Porvoo ei ole tuttu, en ole varma oonko käynyt koskaan. Se asia täytyy kyllä korjata, toivottavasti seuraavalla Suomen reissulla.

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:42 AM

      Kiitos kommentista, Anna. Suosittelen Suomen reissulle Porvoota! Nämä Suomen rannikkokaupungit ovat nyt hurmanneet minut paluumuuton jälkeen.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää June 9, 2016 at 10:00 AM

    Hieno historiallinen tietoisku ja ihanan näköinen paikka. Nautin juuri tuollaisista paikoista joissa on tunnelmaa. Ihania nuo kuvat!

    • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:52 AM

      Kiitos oikein paljon kommentista, Paula! Näissä tunnelmallisissa paikoissa on aina oma viehätyksensä. 🙂

  • Reply Mira / Exploras June 9, 2016 at 10:00 AM

    Kirjoititpa houkuttelevasti ja kauniisti oikein viehättävän oloisesta hotellista. Porvoohan kuulostaa postauksessasi aivan siltä, kun se ei olisikaan Suomessa 😉 🙂

  • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 8:54 AM

    Kiitos paljon kommentista, Mira! Haha, niin, vanhassa kaupungissa oli “kansainvälinen” tunnelma: paljon ihmisiä liikenteessä arikpäivänä, ravintoloiden terassit täydet, kahvilat puolillaan… välillä Suomikin jaksaa vielä ihastuttaa ja yllättää kaikkien näiden vuosien jälkeen!

  • Reply Stacy June 10, 2016 at 4:23 PM

    Mitäkö pahaa, no “Comfort brings fear”, sanoo Riku Rantala. Ihminen kiintyy materiaan ja maalliseen ja joku päivä siitä kaikesta on kuitenkin luovuttava. Isä tuppasi sanomaan, ettei käärinliinoissa ole taskuja. Toisaalta, kun siitä materiaalisesta luopuu, niin miksi ei voisi tehdä sitä tavalla, joka tuottaa nautintoa eikä rojua nurkkaan.

  • Reply sateenmuru June 10, 2016 at 5:25 PM

    Kiitos kommentista, Stacy! “Comfort”, eli mukavuus, ei ehkä päde juuri näihin aineettomiin hedonismin aiheuttajiin, kuten laiskaan aamunaloitukseen tai aterian synnyttämään nautintoon. Niin tai näin, suklaakakkusista en luovu!

  • Reply Anna | Tämä matka June 11, 2016 at 7:48 AM

    Tuo paikka on niin kaunis!En ole koskaan siellä yöpynyt, mutta kuvia katsellut useasti.

    Bongasin muuten kirjoituksesta sanan westie. Minulla on ollut niitä kaksin kappalein ja jos joskus taas koiran ottaisin, niin ehdottomasti juurikin tuon rotuisen <3

  • Reply Liza in London June 12, 2016 at 12:37 AM

    Oi, nuo Porvoon punaiset talot! Olenko muuten muistanut jo aiemmin kehua tätä postaussarjaa? Kiva idea ja hieno toteutus!

  • Reply Karoliina / From Karoliina -blogi June 12, 2016 at 4:04 AM

    Mä kävin viime kesänä myöskin ekaa kertaa Porvoossa ja tykkäsen kovasti <3 Ihanalta näyttää tuo paikka, varsin varteenotettava yöpymiskohde! Tää sun juttusarja on tosi kiva 🙂

  • Reply Kohteena maailma / Rami June 12, 2016 at 6:40 AM

    Ajankohtainen aihe sikäli, että auto starttaa kohti Porvoota muutaman tunnin kuluttua 🙂 Majoitukset tosin jää väliin, sillä aiheena on serkun 50v onnittelukäynti siellä. Itsellä Porvoo on sellainen paikka, että usein siellä olen yöpynyt, mutta sattuneesta syystä en koskaan hotellissa. Jos majoitun joskus, niin tämä olisi idyllinen paikka.

  • Reply Sanna I Siveltimellä June 12, 2016 at 6:25 PM

    Samaa mieltä kuin moni muukin, että Porvoo on kyllä ihana! Ja oikein viehättävältä vaikutti tuo majoituskin. Aika suolaiselta tosin kuulosti nuo vuorokausihinnat, mutta ilmeisesti Porvoon vetovoimalla sellaisia hintoja voi pitää 🙂

  • Leave a Reply