Lontoo UK, Matkat

Saatchi Gallery, Duke of York’s HQ, King’s Road

Saatchi Gallery sijaitsee Victorian ja Kensingtonin kaupunginosien puristuksessa, hulppeassa Chelseassa. Kaupunginosaa halkoo pitkä Yrjöjen aikaisten, viktoriaanisten ja matalien modernien rakennusten hallitsema King’s Road, jonka varrelta löytyy niin pikkuputiikkia, etnistä ravintolaa kuin maailmankuuluja merkkiliikkeitäkin. Kadun varrella sijaitsee myös yksi Lontoon vaikuttavimmista taidegallerioista, Saatchi Gallery.

Saavuin Chelseaan aurinkoisena torstaiaamuna, ja tunnelma paikalla oli kymmenen maissa verkkaisa: ei töihin kiiruhtavia salkkua tiukassa puristusotteessa kantavia pukumiehiä, ei naisia kipittämässä piikkareiden tilalle työmatkaa varten vaihdetuissa tennareissa. Sen sijaan liikkeellä näytti olevan paljon pellavapukuisia perheenäitejä lapsiaan taluttaen, tai t-paitoihin sonnustautuneita isiä lastenrattaita työntäen.

Saatchin kupeessa sijaitsi parikin kahvilaa. Tämän kioskin terassi oli täysi, kun galleriakierrokseni oli ohi, mutta nappasin aamiaisen kahveineen mukaan ja nautin sen aukion kivipenkillä.

Saatchin kupeessa sijaitsi parikin kahvilaa. Tämän kioskin terassi oli täysi, kun galleriakierrokseni oli ohi, mutta nappasin aamiaisen kahveineen mukaan ja nautin sen aukion kivipenkillä.

Saatchi Galleryn perusti vuonna 1985 Charles Saatchi yksisyiskokoelmansa esittelylle julkisesti. Mainosmaailmassa rahaa takonut (hänen toimistonsa oli vastuussa Margaret Thatcherin luotsaaman konservatiivisen puolueen ”Labour Isn’t Working” -kampanjasta) Saatchi aloitti modernin taiteen tukijana 1960-luvun lopulla, ja erikoistui aluksi lähinnä amerikkalaiseen, New Yorkin taidemaailmasta kumpuavaan minimalismiin. Sittemmin Saatchista kehittyi brittitaiteen tukija Young British Artist -ryhmän esiinmarssin myötä. Populaarimediassa Saatchia on viime aikoina puitu lähinnä hänen kolmanteen vaimoonsa, Nigella Lawsoniin, kohdistuneen kirjaimellisen ja vertauskuvallisen kuristusotteensa vuoksi.

Saatchin rakennus valmistui vuonna 1801 ja toimi alun perin sotilaiden leskien huomaan jääneiden lasten kouluna.

Saatchin rakennus valmistui vuonna 1801 ja toimi alun perin sotilaiden leskien huomaan jääneiden lasten kouluna.

Saatchi Galleryn yhteydessä oli myös oma kahvilansa. Se vaikutti kuitenkin liian siloisen elegantilta gallerian töiden jättämän boheemin rosoisen tunnelman jälkeen.

Saatchi Galleryn yhteydessä oli myös oma kahvilansa. Se vaikutti kuitenkin liian siloisen elegantilta gallerian töiden jättämän boheemin rosoisen tunnelman jälkeen.

Saatchin taidekokoelman ihailu on ilmaista, ja tauluja ja veistoksia löytyy neljästä kerroksesta: huoneet ovat erittäin suuria ja teokset harvaan aseteltuja niin että jokaiseen työhön pystyy keskittymään ilman useiden täyteen ahdettujen museoiden tuottamaa kuvaähkyä. Seinät ovat valkoiset tai punaruskeaa tiiltä, lattia vaaleanharmaata lautaa ja kattoja keventävät valkoiset rautarakenteet ja valaisimet; rappukäytävien kaiteissa on käytetty puuta ja matalina väliseininä himmennettyä lasia. Tunnelma kymmenen jälkeen oli galleriassa rauhallisen viileä – miellyttävä kontrasti ulkona päivän paahteensa aloittaneelle auringolle. Paikalla ei vielä näin aikaisin ollut juurikaan ihmisiä ja sain vierailla useimmissa huoneissa yksin, mutta lähtiessäni galleria alkoi jo täyttyä ranskalaisista koululaisryhmistä ja espanjalaisperheistä.

Saatchi Galleryssa on helppo liikkua niin ettei tarvitse miettiä mahtoiko jokin huone jäädä näkemättä.

Saatchi Galleryssa on helppo liikkua niin ettei tarvitse miettiä mahtoiko jokin huone jäädä näkemättä.

Tämä näky otti vastaan ensimmäisessä huoneessa. Martiniqualaisen Jean-Francois Boclen installaation päälle olisi tehnyt mieli hypätä. Pidättäydyin.

Tämä näky otti vastaan ensimmäisessä huoneessa. Martiniqualaisen Jean-Francois Boclen installaation päälle olisi tehnyt mieli hypätä. Pidättäydyin.

Ensimmäisessä huoneessa odotti martiniquelaisen Jean-Francois Boclén lähes koko suuren lattiatilan täyttävä, 97 000 sinisestä muovipussista valmistama installaatio. Parissa muussa huoneessa valkoista tilaa hallitsivat vain muutamat pienemmät, värikkäät työt.

Näyttely ”Pangaea II: New Art from Africa and Latin America” jatkuu myös toisen kerroksen kokoelmissa, mutta täällä näyttelyn nimeä tietämättä olisin veikannut töiden kotimaaksi Japania: hauraat, yksinkertaiset puut juurakkoinen levittäytyivät joko lähes seinän peittävinä mustavalkokuvina tai tilataiteena erilaisista metalleista valmistettuina. Myöhemmin luinkin, että Diego Mendoza Imbachin työt ovat ottaneet vaikutteita japanilaisesta taiteesta. Ehkä entisen, kaksisataa miljoonaa vuotta sitten koko maapallon kattaneen mannerlaatan, Pangaean, tilalle onkin syntynyt uusi, abstraktimpi määritelmänsä globaali. Myös maailmanlaajuiset taidehistorialliset referenssit tulevat esiin näyttelyssä esimerkiksi David Abeben takaapäin maalatuissa alastomissa miehissä kaikuna Picasson alastonmaalauksille.

Kuolevaisuuden juhlaa.

Kuolevaisuuden juhlaa.

Kirjapinon alle kuollut farkkushortsinen miekkonen kevensi kalman tunnelmaa.

Kirjapinon alle kuollut farkkushortsinen miekkonen kevensi kalmiston tunnelmaa.

Seinillä ja katossa juoksentelevat jättiläismäiset muurahaiset säikäyttivät tähän pieneen huoneeseen astuttaessa: klaustrofobiaa muurahaispelkoihin yhdistettynä. Suosittelen!

Seinillä ja katossa juoksentelevat jättiläismäiset muurahaiset säikäyttivät tähän pieneen huoneeseen astuttaessa: klaustrofobiaa muurahaispelkoihin yhdistettynä. Suosittelen!

Yläkerroksen täyttää näyttely DEAD – celebration of mortality, johon sisältyvät teokset ovat yhtä hätkähdyttäviä kuin näyttelyn nimikin. Nämä hieman hämyisempiin huoneisiin sijoitetut teokset olivat pysäyttäviä karuudessaan: päästäisistä rakennettuja pylväitä, kuolleita hahmoja makaamassa lattioilla, itsemurhavälineistä koostuvia installaatioita, auto-onnettomuuksia. Kokonaisuus ei kuitenkaan lipsahda makaaberin puolelle, vaan siihen sisältyy jopa keveyttä ja huumoria – kenties jonkinlaisena katharsiksen eineksenä.

DEAD-näyttelyn mieleenpainuvimmat työt kuuluivat moskovalaiselle Vikenti Nilinille, jonka mustavalkovalokuvissa välinpitämättömiltä näyttävät, kenties itsemurhaa hautovat eri ikäiset ihmiset tuijottavat alas neuvostovenäjän kerrostalojen avoimilla ikkunoilla tai parvekkeiden kaiteilla istuen: näkökulma tulee viistosti ylhäältä, ja hahmojen jalkojen alla avautuu karu konkreettimaisema. Ankeat näkymät ja kuvien ihmisten välinpitämättömät ilmeet saattavat olla viittaus Venäjän politiikan tilaan, mutta minulle ne toivat mieleen sosiaalisessa mediassa vilahtelevat kuvat ekstrememielisistä ihmisistä istuskelemassa milloin minkäkin maailmankuulun korkean rakennuksen huipulla jalkojaan huolettomasti heilutellen.

Vaikuttavin teos oli gallerian kellarikerroksen huoneeseen rakennettu Richard Wilsonin arkkitehtooninen veistos. Ilmassa leijui kaasun ja öljyn tuoksu. Hämmentävän aistittavaa taidetta.

Vaikuttavin teos oli gallerian kellarikerroksen huoneeseen rakennettu Richard Wilsonin arkkitehtooninen veistos. Ilmassa leijui kaasun ja öljyn tuoksu. Hämmentävän aistittavaa taidetta.

Mitä: Saatchi Galleryn näyttelyt ovat aina ”tapauksia” modernin taiteen maailmassa. Monia sana moderni taide saattaa pelottaa, mutta uskallan suositella Saatchia tästä huolimatta: osa töistä saattaa olla rajuja, mutta tämän vastapainoksi löytyy myös seesteisiä ja rauhallisia teoksia. Teokset ovat usein myös esittäviä, joten abstrakteja geometrisiä kuvioita eri värein maalattuina ei täältä löydy.

Missä: Saatchi Gallery sijaitsee Chelseassa King’s Roadilla. Lähin maanalaisen pysäkki on Sloane Square. Hyde Parkiin ja Victorian asemalle on noin kilometrin matka.

Milloin: Saatchi on auki viikon jokainen päivä klo 10–18.00. Viimeinen sisäänkäynti kello 17.30. Sisäänpääsy on ilmainen.

Näyttelyyn mahtui myös seesteistä estetiikkaa. Katosta roikkuva puu juurakoineen oli elegantin herkkä muistutus kaiken sen kauneuden olemassaolosta, jota emme näe.

Näyttelyyn mahtui myös japanilaistyylistä seesteistä estetiikkaa. Katosta roikkuva puu juurakoineen oli elegantin herkkä muistutus kaiken sen kauneuden olemassaolosta, jota emme näe.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply