automatka

Sateenmurun automatkat!

Sateenmurun eeppinen automatka starttaa pian!

Kuten kuvasta näkyy, Sateenmurun matkakööri on saanut uuden lisän Adrian retkeilyautosta. Tällä hetkellä päivät kuluvat koneen äärellä kuumeisesti nakutellen, sillä ennen kuin voin asettaa jalan kunnolla kaasulle, on vielä paljon töitä ja käytännönasioita järjestettävänä.

Yksi jälkimmäisistä on auton lämmitysjärjestelmän käytön opettelu. Toissailtana yritimme saada lämmöt päälle, mutta kaasuhanan epäsäännöllistä kohinaa kuunnellessa lämpömittarin lukema laski laskemistaan. 15…… 12…. 9,7 astetta… kunnes lämmön lähetessä seitsemää astetta päätimme luovuttaa. Samalla termostaatin diginäytössä vilkkui sekä huutomerkki että errori, ja pelkäsin jo koko höskän räjähtävän kahden täyden kaasupullon voimin. Päivän pähkäilytämme suuntasimme Jyväskylään, ja kiitos Jyväs-Caravanin, lämpötila- ja kaasuongelma on nyt ratkennut, joskaan karavaanikaupan pihasta lähdettyämme emme ole ehtineet kokeilla toimiiko kaasu myös maallikkojen käynnistämänä kotioloissa.

Toinen jokseenkin oleellinen käytännönasia on parkkeeraamisen opettelu. Tyhjemmillä parkkialueilla tämä ei retkeilyauton kanssa ole ongelma, mutta täydemmässä tilassa ja vilkkaammalla liikennemäärällä paineet voivat ainakin itselleni olla vielä liian kovat sujuvaan ratin kääntämiseen.

Kolmas käytännönasia on sen selvittäminen, kuinka saamme siirrettyä auton katolla olevasta aurinkopaneelista sähköä laitteisiimme. Tätä emme ole ehtineet vielä edes yrittää, sillä, kuten sanottu, vielä toistaiseksi päivät kuluvat tukevasti maassa törröttävän talon sisätiloissa, tietokonetta nakutellen.

Neljäs käytännönseikka on saada koirani Ernesti the Westie matkustuskuntoon – lähinnä henkisesti. Sillä passi ja mikrosiru löytyvät, onhan kyseessä aito skottikoira, joka aikoinaan lensi kanssani Suomeen (ja ajoi sittemmin Irlantiin). Suuren auton melu tuntuu vain olevan aika hermoja raastavaa neuroottiselle matkalaiselleni, joten jotain olisi keksittävä.

Viides, ja tällä erää viimeinen, juttu on pyrkiä ennakoimaan sellaisia matkailuautoiluun liittyviä asioita, joiden olemassaolosta en vielä edes tiedä.

Mitä ne ovat? Se selvinnee matkan varrella….

Tyyntä myrskyn edellä.

 

 

 

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Johanna @Out of Office October 10, 2017 at 7:24 PM

    Olikohan se juuri tuollainen samanlainen matkailuauto, jolla kävimme pari kesää sitten koirinemme Norjassa? Olin aina suhtautunut matkailuautoiluun – no, lievästi sanottuna torjuvasti – mutta touhu yllätti minut positiivisesti.

    Loppujen lopuksi mikään muu ei voi olla hienompaa kuin yöpyä jossain keskellä ei mitään – missä ei ole ketään muita ihmisiä, ja vain nauttia kauniista ympäristöstä. Innostuin puuhasta siinä määrin, että jopa kirjoitin postauksen aiheesta: https://johannasuomela.com/2016/05/21/10-syyta-vuokrata-matkailuauto/

  • Reply sateenmuru October 11, 2017 at 5:17 AM

    Kurkkasin blogiasi Johanna – teillä oli matkailuauto, tämä meidän rullaava toimisto on retkeilyauto, eli vähän pienempi, mutta idea sama! Peti ja keittiö kulkevat mukana. ^_^

    Olin mieheni kanssa lopputalvesta reissussa matkalaukkujen ja junien voimin, ja meillä meni ihan totaalisesti hermo maasta toiseen raahautuessa juna-aikataulujen ja raiteiden kulkusuunnan mukaan. Jäi olo, että niin paljon enemmän olisi voinut nähdä. Ja tässä sitä ollaan! Nyt pääsee myös koira mukaan. : )

    Monella on tosiaan nuo ennakkoluulot tien tukkona olemisesta, mutta Suomen teillä ainakaan se ei enää pidä paikkaansa meidän alhaisten nopeusrajoitusten vuoksi. Tilattiin auto Saksasta, ja herrasmies, joka auton toi, ilmoitti ajaneensa sillä 170 km/h autobaanoilla – siellä jäi jalkoihin!

    Odotan juuri tuota mistä mainitsit, keskellä ei mitään yöpymistä ja ympäristöstä nauttimista. Muutaman päivän päästä alkaa eka reissu, jei!

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle October 12, 2017 at 5:43 PM

    Voih, mun unelma olisi lähteä kanssa retkiautolla tai asuntoautolla koira mukana oikeasti pitkälle reissulle. Yhtään en tiedä mihin suuntaatte, mutta siistiä siitä tulee varmasti. Me asuttiin Australiassa puoli vuotta pakettiautossa ja vaikka se oli välillä tosi hermoja raastavaa, on se myös yksi mun elämän parhaita kokemuksia. Toivottavasti westie tottuu pian autoiluun!

    • Reply sateenmuru October 22, 2017 at 2:26 PM

      Ah, Australia vaikuttaa huippumaalta “pakuiluun”. : ) Joo, minulle oli nyt tärkeää saada koira mukaan, sillä Ernesti the Westie ei asunut kanssani muutamaan vuoteen kun olin Dublinissa ja Lontoossa. Nyt Suomessa siihen karvaturriin on taas niin tottunut, etten pystyisi sitä jättämään matkakööristä enää pois! Kyllä se tottuu, uusi autosänky kelpaa jo. ^_^ Suunnataan ensin talveksi Portugalin lämpöön ja sitten ensi vuoden puolella mietimme uudestaan mihin päin nokan kohdistaa. Toivottavasti myös sinun unelma toteutuu vielä joskus!

  • Reply Kohteena maailma / Rami October 13, 2017 at 6:20 PM

    Tällainen reissu kuulostaa seikkailulta! Tulee varmasti tien päällä rerkeilyautolla nähtyä yhtä sun toista mielenkiintoista. Mukavia ja elämyksellisiä ajokilometrejä teille!

    • Reply sateenmuru October 22, 2017 at 2:27 PM

      Kiitos kommentista, Rami! Teimme juuri ensimmäisen “testireissumme” ja tämän perusteella voin todeta, että tämähän on aivan upeaa!

  • Reply Terhi October 14, 2017 at 1:09 PM

    Tosi hienoa, että kaikki pääsevät mukaan, koirakin. Minulla on aina huoli siitä mihin sijoitan koirat matkojen ajaksi. Onneksi veneeseen ne pääsevät mukaan. pisin venereissu on ollut 6 viikkoa. Onnea matkallenne!

    • Reply sateenmuru October 22, 2017 at 2:29 PM

      Kiitos kommentista, Terhi! Niinpä, koira on ihana ottaa mukaan. Onneksi minulla on tähän saakka ollut erittäin luotettava koirahotelli, vanhempani siis. ^_^

    Leave a Reply