Matkat, Suomi

Turun saariston rengastie

Turun saariston rengastie kutsuu niin kulkureita kuin elämäntapanautiskelijoitakin. Pidemmittä puheitta, matkaan siis!

Tai no, ensin muutama sananen. Vuosi Suomessa takana ja täytyy myöntää, Sateenmurun Suomen matkailu on vuoden mittaan ollut onnistunutta: Porvoon lisäksi olen nyt ihastunut omaan uuteen kotiseutuuni, eli Varsinais-Suomeen, tarkemmin Turkuun ja Naantaliin. Ja vihdoin ehdin käydä hujauttamassa saariston rengastienkin ympäri (autolla!).

Hyvää kuvamatkaa myös lukijoille Turun saariston rengastielle!

Parainen

Pysäkki 1: Sattmarkin Kaffe&Safka

Virallisesti Turun saariston rengastie alkaa Turusta, mutta seurueeni hujautti suoraan Naantalin kotini aamiaispöydästä Paraisille. Täällä kävimme pikaisesti kurkkaamassa suurta avolouhosta, mutta paikka esittelevä museo oli vielä aamusta kiinni. Sattmarkin kahvila oli auki, ja ennen ensimmäistä lauttaa pysähdyimme tänne nauttimaan toiset aamukahvit höysteineen. Ihana, vanhanaikaisesti suomalainen kahvila.

Sattmarkin Kaffe&Safka -kahvilasta löytyy pullia, kakkuja ja täytettyjä sämpylöitä. Cappuccino oli hyvää!

Sattmarkin Kaffe&Safka -kahvilasta löytyy pullia, kakkuja ja täytettyjä sämpylöitä. Cappuccino oli hyvää!

Sattmarkin mansikkamehu oli maukasta - voisin palata kahvilaan jo pelkästään mehunkin takia!

Sattmarkin mansikkamehu oli maukasta – voisin palata kahvilaan jo pelkästään mehunkin takia!

Nauvo 

Pysäkki 2: Nauvon antiikkikauppa

Ensimmäinen saariston rengastien lauttaelämyksemme lähti Sattmarkin läheltä Lillmälöstä ja kesti kymmenisen minuuttia. Ajoimme suoraan Nauvoon ja katselimme hetken vierasvenesataman vilskettä: pienessä satamassa oli paljon pieniä kauppoja. Nauvosta voisi käydä lautalla Seilin saarella, joka tunnetaan 1600-luvulla perustetusta spitaalisten sairaalastaan – tätä reissua varten kannattaa etukäteen tarkastaa lautta-aikataulut, jollei ole teltan kanssa liikenteessä! Paras löytö Nauvossa oli alla esitetty suuehko antiikkikauppa.

Kahviesineistö houkutti ja työpöytäkin pitäisi löytää...

Kahviesineistö houkutti ja työpöytäkin pitäisi löytää…

Korppoo

Pysäkki 3: Korppoon kirkko

Ajoimme lautalta suoraan Korppooseen, missä tämä kirkko sijaitsee. Halusimme lounastaa Korppoossa ja kysyin neuvoa uuteen Back Pocket -ravintolaan: paikalliset opastivat meitä palaamaan samaa tietä takaisin, mutta onneksi saaret ovat pieniä, eikä eksymisistä juurikaan koidu haittaa mitä aikatauluihin tulee.

Korppoon keskiaikainen kirkko noin 1440-luvulta.

Korppoon keskiaikainen kirkko noin 1440-luvulta.

Pysäkki 4: Hotel Nestor ja ravintola Back Pocket

Löysimme tämän kartanohotellin rengastiestä (180) erkanevan hiekkatien varrelta: täydellinen maalaisidylli! Tämä oli oman rengastieni yksi ehdoton kohokohta kahdesta syystä. Yksi: rakastan keittolounaita, joita minulla on ollut Suomessa Britanniassa ja Irlannissa asumiseni ajoilta ikävä. Miksi täällä vaan on niin vaikeaa saada lounaaksi hyvää keittoa, jossa on makua, ja joissa ei ole outoja pakastekasvisten muodostamia klimppejä? Back Pocketin lounaslista oli hyvin yksinkertainen, eli sisälsi kala- tai keittovaihtoehdon. Porkkanakeittoa minulle, siis! Josta pääsen kohtaan kaksi: keitto oli parasta Suomessa syömääni. Myös itse hotelli näytti hienolta, ja jäin haaveilemaan paluusta.

Jäimme Hotelli Nestorin pihalle syömään, koiraherramme Ernestin vuoksi.

Jäimme Hotelli Nestorin pihalle syömään, koiraherramme Ernestin vuoksi.

Kuvassa Suomen paras lounaskeitto. Myös kala-annokset näyttivät herkullisilta - tosin tuhtiin lounaaseen tottunut aisaparini jäi harmittelemaan annoksen pienuutta.

Kuvassa Suomen paras lounaskeitto. Myös kala-annokset näyttivät herkullisilta – tosin tuhtiin lounaaseen tottunut aisaparini jäi harmittelemaan annoksen pienuutta.

Houtskär

Houtskärin saarella meillä oli eniten aikaa, sillä olimme varanneet täältä huoneet Tuulenlatva B&B:stä. Nälkäkään ei vielä ollut, joten kiertelimme hieman. Etsimme meille suositellun näköalapaikan, eli kalliolle isketyn lintutornin. Tänne on vaikea löytää: käänny Hyppeiksen T-risteyksestä (risteyksessä on turvapeili) vasemmalle ja aja pikkuriikkiselle mäennypylle, jossa on levikkeet tien molemmin puolin. Kävele noin satametriä eteenpäin polulle, joka nousee kallioille. Itse löysimme perille, kun ajoimme Medelbyn pieneen ja pittoreskiin vihanneskauppaan, jossa ystävällinen nainen (en tiedä oliko hän omistaja vai asiakas) ilmoitti olevansa menossa samaan suuntaan, joten meidän tarvitsi vain seurata perässä. Saaristolaisihmiset vaikuttivat muutenkin ylipäätään rennoilta, iloisilta ja auttavaisilta.

Pysäkki 5&6: Medelbyn vihanneskauppa & Houtskärin kirkko

Medelbyn lähiruokaa myyvästä kaupasta saa huhujen mukaan alueen parhaat tomaatit.

Medelbyn lähiruokaa myyvästä kaupasta saa huhujen mukaan alueen parhaat tomaatit.

Houtskarin 1700-luvun alusta peräisin oleva kirkko. En tiedä miksi, mutta joka paikassa meidät ohjattiin vierailemaan kirkossa.

Houtskarin 1700-luvun alusta peräisin oleva kirkko. En tiedä miksi, mutta joka paikassa meidät ohjattiin vierailemaan kirkossa.

Pysäkki 7: Hyppeis

Näköalatornia ja kirkkoa parempi löytö oli vanha kalastajakylä Hyppeis merestä kohoavine kalavajoineen. Ihastuin täysin ja olin jo unelmissani muuttamassa tänne. Siis taloon, en kalavajaan.

Hurmaavaa!

Hurmaavaa!

Vain turistit puuttuivat... : )

Vain turistit puuttuivat… : )

Pysäkki 8: Grill Café Skagen 

Söimme illallista Grill Café Skagenissa, jonka terassilta oli mielenkiintoista katsella veneilijäkansan kesäpuuhia. Lapset kirmailivat grillin vieressä sijaitsevasta saunasta suoraan mereen ja vanhemmat keskustelivat keskenään laiturilla veneidensä vieressä. Savolaisessa mökkikulttuurissa, jossa parhaimmillaan heilautetaan kättä satojen metrien päässä sijaitsevalle mökkinaapurille veneellä nopeasti ohi soudettaessa, kasvaneelle tämä tuntui hauskanlta, yltiösosiaaliselta kesänvietolta.

Olisin valinnut grillistä lohisalaatin, mutta sain kuulla lohen olevan loppu. Lohihampurilaiseen kalaa kuitenkin riitti, joten loppu hyvin kaikki hyvin!

Grilli Skagen ja hampurilaistarjontaa.

Grilli Skagen ja hampurilaistarjontaa.

Kustavi

Seuraavana päivänä suuntasimme heti kello yhdeksältä lauttaan kohti viimeistä määränpäätämme, Kustavia. Matka sisälsi parikin lauttaa, ja Iniön saarella lauttaan ajelevien jono sekä edessä että takanamme vain kasvoi. Odottelimme Kustavin lauttaan pääsyä reilut puoli tuntia, mikä oli hyvä aika ulkoiluttaa Ernestiä.

sate_saaristo_collage

Yksi lauttakuva tähän väliin. Lauttoja oli monia, enkä muista enää tarkalleen, mikä lautta tässä on kyseessä.

Yhdessä lautassa oli myös kahvila, mutta kahvi oli sieltä loppu.

Yhdessä lautassa oli myös kahvila, mutta kahvi oli sieltä loppu.

Pysäkki 9: Kustavin käsityökylä

Päätepysäkkimme oli siis Kustavin käsityökylä ja kahvilan munkit. Tiemme kävi siis munkilta munkille, parin kirkon kautta. Ostin täältä hunajalusikan aiemmin kadottamani tilalle. Saatat miettiä, miten hunajalusikka katoaa – kannetaanko sitä matkoilla mukana vai mitä? En tiedä. Mutta niin se vain katosi, mysteeri.

Kuvanäyte Kustavista, astu sisään!

Kuvanäyte Kustavista, astu sisään!

Tässäpä Sateenmurun seikkailut rengastieltä! Saaristossa vallitsi leppoisan kesäinen tunnelma ja kaikkialla ihmiset olivat ystävällisiä ja avuliaita. Reittiä oli vaikea suunnitella etukäteen, sillä vaikka virallisilta sivuilta löytyy tietoa, niiden sijoittumista kartalle on vaikea hahmottaa saaristoalueen repaleisuuden ja nimistön vuoksi. Viime aikoina olen ukomaanmatkoillani ottanut etukäteen yhteyttä paikallisiin turistitoimistoihin saadakseni täsmävinkkejä esimerkiksi kahviloihin ja ravintoloihin. Ehkä saariston rengastien markkinointiväellä on kuitenkin aivan uudenlainen kampanja käynnissä: saada Turun saariston rengastie yhdeksi “Suomen parhaiden varjelluista salaisuuksista”. Odottelen nimittäin yhä paikalliselta matkatoimistolta vastausta sähköpostikyselyyni saariston saloista. Tällä matkalla parhaiksi matkaoppaiksi osoittautuivatkin torimyyjät, kahviloiden pitäjät ja ihan satunnaiset ohikulkijat. Kiitos siis saaristolaiset – salaisuutenne ovat nyt julki!

Kuva: M. Corrêa

Kuva: M. Corrêa

 

 

 

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Anna / 270 degrees August 1, 2016 at 4:42 PM

    Voi kyllä Suomi on sitten kaunis <3 Huvittavaa kyllä, itse olen innostunut erityisesti kotimaanmatkailusta nyt kun olen pitkällä reissulla enkä siis todellakaan pääse tutkailemaan kotikontuja vielä aikoihin 😀 Mutta ensi kesänä sitten ihan ehdottomasti.

  • Reply sateenmuru August 1, 2016 at 5:11 PM

    Kiitos kommentista, Anna! Kävin kurkkaamassa blogiasi, ja tosiaan, aika pitkällä ja hienolla reissulla olet, jään seuraamaan! Mutta tosiaan, kyllä Suomestakin löytyy. Itse asuin pitkään ulkomailla eri paikoissa, joten viimeisen vuoden aikana Naantalista käsin olen yrittänyt nähdä eri alueita Suomesta niin paljon kuin mahdollista.

  • Reply Sanna I Siveltimellä August 2, 2016 at 11:41 AM

    Oih, tää Saariston rengastie houkuttelis toteuttaa vielä kesän lopulla pyöräilen. Saapi nähdä vaan ennättääkö enää 🙂 Kiva houkutin tämä ainakin oli!

    • Reply sateenmuru August 2, 2016 at 12:21 PM

      Suosittelen, Sanna! Varmasti hieno pyöräretki, niin paljon kivoja pieniä paikkoja saaristossa näytti olevan. Haluaisin itsekin palata, pyörä voisi olla hyvä vaihtoehto! 🙂

  • Reply Johanna @ Out of Office November 16, 2016 at 10:58 AM

    Saariston rengastietä elokuussa ajaneena tämäkin oli kiva lukea!

    Muutama hyvin samanoloinen kuvakin odottaa julkaisuaan 🙂

    • Reply sateenmuru November 16, 2016 at 1:14 PM

      Saaristo oli ihana kokemus, voisin lähteä milloin vain uudestaan! Monen matkailijan kuvat saattavat seudulta olla kyllä aika samanlaisia. 🙂

    Leave a Reply